Julkaistu Jätä kommentti

Esittelyssä LaiskanSahti

Kuka on LaiskanSahti ja miten hänen tarina alkoi?

Oon Porilainen 47-vuotias oluenystävä. Ensi puraisu itse sahdin valmistamiseen tuli “Oi Sahti On” -tapahtumassa Pirkkalan Cittarissa, jossa Kuurnian Juho ja Juha olivat vetämässä sahti-showta. Pääsin Kuurnaamaan Cittarissa valmistetun sahdin sekä sain 5L vierrettä mukaan. Siitä tuli hämmästyttävän hyvää!

 

Siitä ei sitten kuukauttakaan kulunut kun olin jo puhunut kaverini mukaan ja ostimme molemmat Kuurnialta 30 litraisen setit sahdin valmistukseen. Heinäkuun lopuun mennessä olenkin tehnyt jo 14 erää sahtia ja kaikki erät ovat onnistuneet maultaan olemaan suunmukaisia. Melkein jokaisen erän olen tehnyt erilaisella reseptillä, joskaan todennäköisesti tälläi alkutaipaleella en saisi samanlaista erää tehtyä vaikka yrittäisinkin.

22 vuotta GASTBIER CLUB Ulvilassa (10v varapuheenjohtajana ja viimeiset 4v puheenjohtajana)
Pitkään mukana Suomen Olutseurassa, nyt takana vuosi hallituksessa tapahtumavastaavana
LaiskanSahti sosiaalisen median kanavat
Sahtitapahtumien järjestämistä
Previous slide
Next slide

8. erän jälkeen uskalsin jo ystäväni Harrin kanssa Porin alueen sahdinvalmistuksen SM-karsintaan sahtiopistolle Isojoelle. Porilaisten pääsääntöisesti kuivemmaksi käyneistä sahdeista ei oikeen Isojoella pidetty, mutta Porilaisten kesken olikin oma kisa. Siinä kisassa sijoituin 2/4 ja kisa paikka meni kaksinkertaiselle mestarille Kari Harjulle.

LaiskanSahti tapahtuman järjestäjänä

Vuonna -22, ennen kuin LaiskanSahti oli juttu tai olin oppinut valmistamaan sahtia, järjestin Pori Jazzien aikaan kävelykadulla muinaisolut tapahtuman. Tapahtumassa Olu Bryki Raumin panimomestari Jouko Ylijoki valmisti alkuolutta sekä luennoi aiheentiimoilta. Olimme myös saaneet paikanpäälle sahtia myyntiin.

Järjestin toisen tapahtuman Nakkilan Werstaalla keväällä -23. Siellä valmistin sahtia Nakkilan oman SM-kisaajan, Heikki Vaarin kanssa. Olin valmistanut tapahtumaan myös maistiaisiakin reippaasti.

6/23 Suomi-areenassa valmistin taas sahtia Porin torilla “The Black Horse” pubin terassilla. Sielläkin Jouko Ylijoki luennoi sahdin alkuajoista ja nyt myös Kuurnian Juho oli mukana matkassa. Ylpeänä haluan kertoa, että olen saanut kyseiseen pubiin sahtia myyntiin, eikun maistelemaan!

Voin myös iloisesti todeta, että kaikissa tapahtumissa olen saanut kuulla perinteisempien välineiden käytöstä ja vanhempien ja isovanhempien tavoista tehdä sahtia kotikulmillaan. Todella mahtavaa että perinteitä ei ole unohdettu.

LaiskanSahdin valmistustapa sekä resepti

Tämän erän pystyy valmistamaan Kuurnian 30L setillä.

Maltaat

  • 5,0 kg Sahtimallas
  • 5,0 kg Pale Ale Malt
  • 0,2 kg Rye Pot Ruismallas

Veden määrä 22 litraa, jolloin vierre pysyy helposti sekoitettavana.

Itse olen tykästynyt tähän nopeeseen mäskäykseen.

  • 50 asteessa – 15min
  • 63 asteessa – 30min
  • 67 asteessa – 1h
  • 74 asteessa – 15min
  • Lopuksi nostetaan 85 asteeseen.

Tällä kaavalla usein saan vierteen ominaispainoksi vähintään 1.100, joka on minusta riittävän hyvä. Tällä kaavalla koko prosessi on tehty kuudessa tunnissa pesuineen.

Jatkokehitys ideoita

Jatkossa jos mukana on ruista, saatan erotella tämän ruismaltaan pikkukattilaan, jotta saan rukiin mäskäyksen aloitettua 40 asteisella vedellä, jolloin kuurnaus on joutuisampaa. Rukiin lisään takaisin muun mäskin joukkoon vasta kuurnauksen yhteydessä hyvin keitettynä, jotta sahdista tulee vatsaystävällinen myös rukiisen tottumattomalle.

"Minähän en pimeessä saunassa pane. Vaan parvekkeella paisteessa"
LaiskanSahti

Seuraa LaiskanSahtia sosiaalisessa mediassa

Minut löytää Facesta LaiskanSahti nimellä ja Untappd käyttäjäni on LaiskanSahti_official. Lisäksi oluttapahtumissakin liikun Suomen Olutseuran tehtävissä. Tavoitteeni on olla sahtimestari viimeistään 2062

Kuurnian Juhon loppusanat

Kaikenkaikkiaan LaiskanSahdin tarina oluen suurystävästä sahdin valmistajaksi on hyvin inspiroiva. LaiskanSahti on hyvä esimerkki siitä, että paneutumalla tekemiseen harrastuksessa voi kehittyä hyvin nopeasti ja aina voi vaikuttaa suomalaiseen olutkulttuuriin.

Sinullakin on loistava mahdollisuus aloittaa tämä hieno harrastus sahdin parissa. Tule mukaan ensin kurssille. Mikäli innostus jatkuu on luontevaa ostaa välineet sekä tottakai itse sahdin nauttimiseen Suomessa käsin valmistettu haarikka.

Linkki kauppaan: kuurnia.com/kauppa

Julkaistu Jätä kommentti

Kuurnia Studio: Opi valmistamaan sahtia kotona

Välineet ja raaka-aineet

Sahdin valmistus alkaa sopivien valmistusvälineiden sekä raaka-aineiden hankkimisella. Ilman vettä, maltaita sekä hiivaa ei synny sahtia tai oikeastaan mitään olutta. Lisäksi tarvitset sahdin perinteiseen maustamiseen katajaa.

  • Kuurnia Sahtikuurna
  • Kuurnia Kettletor
  • Kuurnia Sekoitusmela
  • Kuuppa
  • Ominaispainomittari
  • Tarjoiluastiat
  • Pesuaine (Star San tai vastaava)
  • Vesi (10L mäskäyksessä ja noin 5 – 5,5L huuhtelussa)
  • Sahtimaltaat (5kg)
  • Kaljamaltaat (0,25kg)
  • Suomen Hiiva (10g)
  • Kataja (1-2 oksaa)

Mäskäys

Varsinainen sahdin valmistus alkaa mäskäyksellä eli maun, värin sekä sokereiden irroittamisella maltaista lämpimän veden avulla. Tämän reseptin mäskäysohjelmassa mäskin lämpötilaa nostetaan vaiheittan 45 asteesta yli 80 asteeseen.

  • 45 astetta – 15min
  • 62 astetta – 30min
  • 68 astetta 30min
  • 75 astetta 15min
  • Tämän jälkeen lämmönnosto yli 80 asteeseen

Kuurnan valmistelu

Ennen kuurnan käyttöä se on syytä pestä huolellisesti. Lisäksi käytettävät mausteet asetetaan ritilän päälle. Tässä ohjeessa käytetään katajaa 1-2 oksaa per 10L vierrettä.

Kuurnaus

Kuurnauksen tarkoitus on erotella kiinteä ja nestemäinen aine. Kuurnauksen lopputuloksena syntyy siis käymistä vaille valmis sahtivierre.

  • Kauhotaan mäski kuurnaan ja valutetaan vierrettä astiaan
  • Kaadetaan vierrettä takaisin kuurnaan maltaiden päälle kunnes se “kirkastuu”
  • Valutetaan vierrettä astiaan ja kaadetaan kuupalla varovaisesti lähes kiehuvaa vettä maltaiden päälle (Maltaiden huuhtelu)
  • Huuhdellaan maltaita kunnes haluttu eräkoko kasassa. Tässä reseptissä huuhteluvettä tarvitaan noin 5-5.5L.

Jäähdytys, hiivaus ja käyminen

Kuurnauksen jälkeen olemme valmistaneet sahtivierteen eli todella sokeripitoisen nesteen, joka on käymistä vaille valmista. Toisinsanoen tarvitsemme vielä hiivalta apua sen valmistamisessa valmiiksi sahdiksi. Ennen hiivausta jäähdytä vierre noin 20 asteiseksi ja mittaa ominaispaino.

  • Mittaa vierteen ominaispaino (OG)
  • Lisää hiiva 20 asteiseen vierteeseen (1g/L)
  • Käytä huoneenlämmössä 2 päivää
  • Tämän jälkeen käytä 7 päivää jääkaapissa
  • Siirrä sahti tarjoiluastioihin ja kypsytä 10 päivää jääkaappikylmässä
  • Mittaa ominaispaino (FG) ja laske alkoholi-%: https://www.brewersfriend.com/abv-calculator/
  • Muista säilyttää sahti aina kylmässä!
  • Nauti sahdista ja elämästä

Hyppää mukaan sahdin maailmaan

Tarjoamme modernin maailman ihmisille mahdollisuuden päästä kosketuksiin maltaisen perintömme kanssa. Hyppää meidän kanssa sahdin maltaiseen maailmaan.

Kaupastamme löydät ensiluokkaiset välineet sahdin valmistukseen: https://kuurnia.com/kauppa/

Haluatko heti aloittaa laajemmalla oppitunnilla sahdin valmistuksen tai syventää osaamistasi? Tule mukaan kehutuille kursseillemme: https://kuurnia.com/tuote-osasto/kurssit/

Tsekkaa myös laajemmin meidän nettisivut sekä sosiaalisen median kanavat. Muista laittaa uutiskirjeemme tilaukseen niin pysyt kärryillä mitä tapahtuu!

Julkaistu Jätä kommentti

Loistavaa palautetta saaneet sahtikurssit jatkuvat vuonna 2023

Sahtikurssit - Mitä ja miksi?

Kesällä 2022 sähköpostiin kolahti ehdotus tapaamisesta yhdeltä Kuurnian ensimmäisistä asiakkaista – Panimomestari Juha Sinisalolta. Tapaamisen aikana puhuimme Kuurnian suunnitelmista sekä samalla mahdollisuudesta järjestää sahtikursseja Helsingin Lapinlahden sairaalalla.

Tähän päivään mennessä olemme järjestäneet yhdessä viisi kurssia, joihin on osallistunut yhteensä 35 henkilöä. Kursseilla käymme käytännössä läpi sahdin valmistuksen prosessina keskustellen samalla yksityiskohtaisesti prosessin eri vaiheista sekä raaka-aineista. Jokainen kurssilainen saa mukaansa yhdessä valmistettua sahtivierrettä, jonka he voivat kotona käyttää ohjeiden mukaisesti valmiiksi sahdiksi.

Kursseilla tavoittelemme sahtitietoisuuden lisääntymistä Helsingin alueella sekä ainutlaatuisia asiakaskokemuksia oluen ihmeellisen maailman äärellä. On ollut mahtavaa päästä järjestämään näitä kursseja ja jakamaan ajatuksia osallistujien kanssa.

Reseptit

Viiden kurssin aikana teimme sahtia kolmella eri reseptillä. Pitäydyimme maltaiden osalta tiukasti kiinni perinteissä poislukien Joulusahti Special-kurssin sahdin, jossa haimme talvisen jouluista tuntumaa suklaamaltailla. Tässä lyhyesti kaksi kurssilla käytettyä reseptiä.

Maltaat

Stadilainen Sahti

Sahtimallas – 94,5%
Kaljamallas – 5,5%

Stadilainen Joulusahti

Sahtimallas – 81%
Kaljamallas – 8%
Vienna – 5,5%
Low Colour Chocolate Malt – 5,5%

Mäskäys

62 astetta – 30min
68 astetta – 30min
75 astetta – 5min

Kuurnaus, kiehautus & käyminen

Kuurnaus tapahtui perinteisesti katajanoksia sekä humalia mausteena käyttäen. Kuurnauksen jälkeen kiehautimme vierteen kurssiolosuhteiden vuoksi. Jäähdytyksen jälkeen osallistujat saivat vierteet mukaansa 3L kanistereissa selkeiden käymisohjeiden kera. Ohjeena oli käyttää Suomen Hiivalla ensin huoneenlämmössä ja tämän jälkeen jääkaapissa.

Palautteet

Saimme kursseista erinomaista palautetta niin kurssin yhteydessä kuin kurssilaisille jaetun kyselylomakkeen kautta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että osallistujat olivat vaikuttuneita käytännönläheisestä, rennosta ja asiantuntevasta meiningistä kurssilla. Osallistujat kokivat oppineensa paljon uutta kurssin aikana ja mukaan saatu sahtivierre jätti vielä odotettavaa tulevaisuuteenkin.

Kurssit vuonna 2023

Kurssit jatkuvat vuonna 2023 ja niitä järjestetään arviolta kerran kuukaudessa. Lisäksi kartoitamme mahdollisuuksia järjestää kursseja Helsingin lisäksi Tampereella. Toivotamme kaikki tervetulleeksi mukaan aiemmasta olut-taustasta riippumatta! Näitä kursseja et halua missata.

Osta liput kurssille tai yllätä läheisesi lahjakortilla: https://kuurnia.com/tuote-osasto/kurssit/

Julkaistu Jätä kommentti

Raimo Hietalan pääsiäis- sekä kekrisahti

Raimo Hietala

Nimeni on Raimo Hietala. Olen 1962 Viitasaarella syntynyt ja tällä hetkellä asun Pirkanmaalla, Pälkäneen kunnassa Rautajärven kylässä Teerimäki nimisessä paikassa. Olen työkyvyttömyyseläkeläinen.

Sahdinvalmistuksen aloitin 2004 Auttoislaisen, jo edesmeneen Matti Rahikaisen opissa. Matti ei ollut oikein ikinä tyytyväinen oman sahtinsa makuun vaikka teki erinomaista sahtia. Monet sanoivat, että sitten kun “Matti sanoo että nyt tuli hyvää sahtia niin sitä on pakko päästä maistamaan”. Ensimmäiset sahdit tein Mustajärven saunassa Evolla.

Marjaviinejä olen valmistanut 1983 vuodesta asti, joten hiivan tuoksussa olen ollut jo kotvan aikaa. Uutena aluevaltauksena on Porterit, Stoutit ja Luostarioluet. Tämän alueen niin sanottu perusresepti on 25 kg Viking Maltin sahtimallasta ja 2 kilon pussia tuoppi kaljamallasta. Tätä reseptiä en lähde syvemmin avaamaan koska se on hyvin tavanomainen.

Untappd:
Black Grouse Hill Home Brewery:
https://untappd.com/BlackGrouse
Oma profiili:
https://untappd.com/user/BlackGrouseHill

Pint Please
Raimo H. Virallisen maisteluryhmän jäsen.

Raimon laitteisto

  • Teuvan keittimen 165L vesivaippapata jossa 2x3000w vastukset. 16A kytkentä.
  • Sisäpata 100L rosteria.
  • Lämmönohjaus perustuu kiinalaiseen digitaalitermostaattiin, jonka rakenteli yksi kaveri
    kiitoksella. Lämpötila säädettävissä 0,1 asteen tarkkuudella sekä hystereesi täysin säädettävissä.
  • Normivesipata on puilla lämpiävä Teuvan keittimen parra-pata, noin 100L.
  • Kuurna on uretaanilla eristetty rosterikuurna, ns. “kahden säkin kuurna”.
  • Kaksi jääviileäkaappia sekä iso rosterinen ravintolakylmiö sahdin säilytykseen.
  • Käymisastioina Speidelin 20-30l astioita sekä Plastexin 20l hanallisia astioita.
  • Tarjoiluun löytyy kaksi hanoilla varustettua kegiä (yht. 50L)

Pääsiäissahti

RAAKA-AINEET

Näillä määrillä tulee noin 50L oikein maukasta sahtia hyvin tehtynä.

  • 22kg. Bohemian pilsner 3-5 ebc.
  • 3kg. Viking malt red active 30-40 ebc.
  • 2kg. Viking pot still rye.
  • 2,5kg. Chateay crystal 150 ebc.
  • 0,5 kg. C600 suklaamallas.
  • 1dl. Kuiva katajanmarja.

VALMISTUSOHJE

1. Aluksi valelen kaikki valmistuksessa käytetyt välineet kiehuvalla vedellä

2. Lämmitän vesivappapadan lämmön 40 asteeseen, jonka jälkeen lisään pataan kaikki maltaat sekä katajanmarjat. Tämän jälkeen pataan kaadetaan 40L 35 asteista vettä hyvin sekoittaen ja pidetään näin 60 min.

3. Lämmitetään vaippaveden lämpötila 67 asteseen ja pataan 10L 70 asteista vettä ja hyvä sekoitus. Pidetään 45 min.

4. Lisätään 10L 70 asteista vettä ja sekoitetaan hyvin. Pidetään 45 min.

5. Lisätään 10L 70 asteista vettä ja sekoitetaan hyvin. Nyt viimeistään mäskin lämpötila on 50 astetta. Pidetään 30 min.

6. Lisätään loppu vesi jolloin 100L pata on noin 10-12 cm vajaa.

 

7. Sekoitetaan vähän väliä kunnes mäskin lämpö on noussut 62 asteeseen.

8. Tämän jälkeen annetaan mäskin lämpötilan nousta pikkuhiljaa max 65 asteeseen. Kun mäskin sokeripitoisuus on 23 brix asteikolla (SG 1.097) niin nostetaan vaippaveden lämpötila 76 asteeseen.

9. Tämän jälkeen sekoitetaan lähes kokoajan että mäskin lämpötila nousisi mahdollisimman nopeasti yli 70 asteen, korkeintaan 74 asteeseen. Pidetään 70-74 asteessa kunnes mäskin sokeripitoisuus on vähintään 26 brix asteikolla (SG 1.11).

10. Tämän jälkeen vaippaveden lämpötila nostetaan 96 asteeseen ja sekoitetaan vähän väliä kunnes mäskin lämpötila saavuttaa 78 astetta.

11. Tässä välissä valmistellaan kuurna, jonka pohjaritilän päälle asetellaan hyvin varitetut katajanoksat. Itse laitan 20-25 oksaa.

12. Kuurnan venttiili laitetaan kiinni ja pata lapataan varovasti tyhjäksi kuurnaan. Tämän jälkeen venttiili avataan pienelle ja annetaan vierteen valua rauhallisesti astiaan. Jahka astia, 10L rosteri ämpäri, on liki täynnä niin vierre kaadetaan varovasti takaisin kuurnaan.

13. Tätä toistetaan kunnes ämpäriin valuva vierre on kirkasta. Nyt valutetaan esikäytteeseen tarvittava vierre. Noin 10L astia lähes täyteen. Tämä vierre jäähdytetään nopeasti kylmässä vedessä kunnes vierteen lämpötila on 42 astetta. Tällöin vierteeseen kaadetaan pussi kuivahiivaa. Esim. Sunnuntai kuivahiivapussi.

14. Tämän jälkeen vierre valutetaan hiljaa käymisastioihin, minun tapauksessa 30L maitotonkkiin.

15. Kun tonkka on tullut olkapäätä myöten täyteen, tonkassa oleva vierre jäähdytetään mahdollisimman nopeasti. Itse nostan tonkan isoon vesisaaviin mihin valutetaan kokoajan kylmää vettä. Sekoitan vierrettä puhtaalla melalla kunnes vierre on 37 asteista.

16. Jahkas kaikki vierre on saatu riittävällä tarkkuudella valutettua astioihin ja se on jäähdytetty, niin esikäyte kaadetaan tonkissa olevan vierteen sekaan.

17. Tämän jälkeen kuurnaan valellaan hitaasti 10L 85 asteista vettä ja jätetään valumaan eri astiaan. Tämä ns. jälkipää, jälkihessu on lähes kantavierteeseen verrattavaa tuotetta. Tästä tulee hieman miedompaa sahtia kuin kantavierteestä. Tämän hiivaan erikseen toisella kuivahiivapussilla ilman esikäytteen ottoa.

18. Valmistuksen jälkeen pesen kaikki välineet kristallisoodalla sekä desinfioin kiehuvalla vedellä.

19. Käytetään +18-22 asteessa 48 tuntia ja tämän jälkeen siirretään +8 asteeseen vähintään kolmeksi viikoksi. Itsellä neljän viikon päästä vierteen sokeripitoisuus on 13 brix asteikolla (SG 1.053) ja sahdin vahvuus 12,6%.

Loppumaku oli kuivahko, runsaan maltainen ja täyteläinen. Hieman lakritsainen lämmetessään. Tämän erän kantavierteen lopullinen sokerimäärä oli 27,5 brix asteikolla (SG 1.117).

Kekrisahti

  • 25kg. Viking malt sahtimallas.
  • 2kg. Viking Malt Pot still rye paahtamaton ruismallas
  • 2kg. Weyermann Diastatic Barley Malt 2,5-4,0 EBC
  • 1,5kg. Viking Malt Caramel 600 EBC
  • 300g. Viking malt Black malt 1300-1500 EBC

Muuten samalla ohjeella kuin pääsisäissahti mutta ns. sisäänmäskäys 35 asteisella vedellä. Pitoaika 120min.

Jaa oma reseptisi ja hyppää mukaan seikkailuun

Tämä oli ensimmäinen Kuurnian kautta julkaistu perinteitä noudattava vierailijaresepti. Toivottavasti siitä löytyy vinkkejä ja toimintatapoja, joita voi omaksua omaan tekemiseen. Jatkamme vastaavien reseptien keräämistä jatkossakin. Jos sinulla tai tutullasi on sahtiresepti, jonka haluaisitte jakaa Kuurnian blogissa, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä! Tämä on loistava tapa saada omaa ääntä kuuluviin sekä olla mukana meidän seikkailussa sahdin puolesta.

Julkaistu Jätä kommentti

Kuurnian resepti suhteellisen nopeaan mutta perinteiseen sahdin valmistukseen

Raaka-aineet

Tämä resepti kunnioittaa raaka-aineiden puolesta hyvin vahvasti perinteitä eli mallaspohja koostuu niin sahtimaltaista kuin pienestä määrästä kaljamallasta. Lisäksi reseptin sahti maustetaan katajalla sekä lähinnä säilyvyyden lisäämisen takia humalilla. Hiivana toimii perinteinen ja monien mielestä “se ainoa ja oikea” Suomen Hiiva. Resepti on kehitetty 10L eräkoolle, mutta annettujen suhteellisten raaka-aine määrien takia eräkokoa on helppo muuttaa.

Maltaat (Kilo per ~2L valmista sahtia)

  • 4,75kg Sahtimallas (95%)
  • 0,250g Tuoppi Kaljamallas (5%)

Mausteet kuurnan ritilälle:

  • Muutama katajan oksa (Per 10L)
  • Eurooppalaisia humalia (1g per 1L sahtia)

Hiiva

  • Suomen Hiiva (1g per 1L sahtia)

Veden määrä:

  • Mäskäykseen 10L (Yhtä paljon kun on haluttu eräkoko)
  • Maltaiden huuhteluun sen verran kunnes haluttu määrä vierrettä on astiassa
Kaikki raaka-aineet on hyvä punnita jo etukäteen

Valmistusvälineet

On hyvä huomioida, että mäskäyskattilan ja kuurnan on syytä olla noin 1,5 kertaa suurempia kuin haluttu eräkoko. Tärkeimmäksi asiaksi sahdin valmistamisessa yleisen hyvän fiiliksen lisäksi nostaisin hygienian, joka varmistaa lopputuotteen onnistuneisuuden ja laadun. Muista siis pestä kaikki välineet kunnolla ennen sahdin valmistuksen aloittamista. Varsinkin kuurnauksen jälkeen tarkkuus hygieniassa on äärimmäisen tärkeää, sillä tämän jälkeen valmistettavan sahdin lämpö laskee lämpötiloihin, joissa erilaiset sahtia pilaannuttavat pieneliöt ja bakteerit selviytyvät.

Valmistusohje tiivistettynä

  • Mäskäys
    • 15min 49-51 astetta
    • 15min 61-63 astetta
    • 30min 66-69 astetta
    • 15min 72-74 astetta
    • Lämmitetään mäski 80-85 asteiseksi
  • Kuurnaus
    • Asetetaan mausteet ritilälle
    • Kauhotaan mäski kuurnaan
    • Kaadetaan vierrettä takaisin kuurnaan kunnes vierre on kirkasta
    • Huuhdellaan maltaita kunnes haluttu määrä vierrettä on astiassa
  • Käyminen & Kypsyminen
    • Annetaan käydä 1-2 päivää huoneenlämmössä (20-22 astetta)
    • Annetaan käydä 7 päivää kylmässä (4-6 astetta)
    • Siirretään tarjoiluastioihin
    • Kypsytetään vielä 10 päivää tarjoiluastioissa
  • Sahti on valmista

Mäskäys

1. Lämmitä mäskäyksessä käytettävä vesi 55 asteiseksi

Sahdin valmistus alkaa sekoittamalla keskenään kattilaan mäskäyksessä käytettävä vesi sekä maltaat. Helpoiten tämä onnistuu ensin lämmittämällä vesi hieman lämpimämmäksi kuin tavoiteltu mäskäyslämpötila, ja tämän jälkeen lisäämällä maltaat.

Määrien mittaaminen on helppoa Kettletorin sisäpuolella olevan mitta-asteikon vuoksi

2. Lisää maltaat

Lisää maltaat veden joukkoon pikkuhiljaa. Tämän jälkeen sekoita huolellisesti sillä täten varmistat, että lämpö jakaantuu tasaisesti ja mäski on mahdollisimman paakutonta parasta lopputulosta silmällä pitäen. Huoneen lämpöisillä maltailla lämpötilan pitäisi asettua tavoitellun 49 ja 51 asteen väliin. Tämän jälkeen hauduta kannen alla 15 minuuttia. Tämän vaiheen tarkoitus on saada aikaan mäskäyksen “proteiinitauko”.

Proteiinitauon tarpeellisuudesta on tänä päivänä paljon keskustelua mutta mielestäni se on tärkeä, sillä se kunnioittaa perinteistä sahdin valmistuksessa käytettyä mäskäysprosessia, jossa mäskin lämpötilaa nostetaan pikkuhiljaa aloittaen matalista lämmöistä.

Sekoittaminen on maltaat lisätessä tärkeää, jotta mallaspaakut saadaan pois ja lämpö jakaantuu mahdollisimman tasaisesti

3. Lämmitetään mäski 61-63 asteiseksi

Seuraavaksi nostetaan mäskin lämpötila 61-63 asteeseen. Sekoita ja laita kannen alle hautumaan 15 minuutiksi. Tässä vaiheessa maltaista irtoaa helpommin käyviä sokereita, jotka varmistavat, että sahdista tulee tarpeeksi tujua sekä, että se käy vaivatta tarpeeksi pitkälle lämpimässä ennen kylmään siirtoa.

 

Tässä vaiheessa sekoittaminen helpottuu ja tuoksu alkaa olemaan erittäin miellyttävä

4. Lämmitetään mäski 66-69 asteiseksi

Lämmitä mäski noin 66-69 asteiseksi ja hauduta kannen alla 30 minuuttia. Tätä lämpötilaa voi kuvailla hyvin oluenpanon “Brewer’s Windowksi” eli ihanteelliseksi mäskäyslämpötilaksi. Hyvin usein nykyään olutta tehdään vain mäskäämällä tässä tai aivan lähimaaston lämpötiloissa. Myös sahdin tehdä aivan hyvin mäskäämällä esimerkiksi 2 tuntia 66 – 69 lämpötilassa.

"Brewer's Window"

5. Lämmitetään mäski 72-74 asteiseksi

Tämä on viimeinen lämpötilan nosto ennen mäskin lämmittämistä. Vaiheen tarkoituksena on irroittaa vaikeammin käyviä sokereita maltaista ja täten tuoda runkoa juomaan. Hauduta mäskiä kannen alla tässä lämpötilassa 15 minuuttia. Haudutuksen aikana on syytä valmistella kuurna valmiiksi, ettei loppulämmityksen aikana tule turha kiire ja mäski pääse palamaan pohjaan.

6. Mäskin lämmittäminen 80-85 asteiseksi

Itselläni on tapana välillä lämmittää mäski prosessin päätteeksi yli 80 asteeseen. Yksi syy sille on, että tämä on paras tapa varmistaa lopputuotteen laatu hygienian kannalta. Tapa myös kuuluu paikkakunta/tekijä kohtaisesti perinteiseen sahdin valmistukseen. Suurin ero eri valmistustapojen välillä on siinä, kuinka lämpimäksi mäski lämmitetään.

Aloita siis lämpötilan nostaminen. Tässä vaiheessa sekoittaminen on äärimmäisen tärkeää, ettei mäski pala pohjaan. Pohjaan palaminen aiheuttaa ikävien sivumakujen lisäksi vaivalloisen kattilan putsaamisen.

Tavoitellussa lämpötilassa mäskin pinnalle syntyy myös vaahto joka ei häviä helposti sekoittamalla. Tämä on ollut myös monille vanhan kansan valmistajille se perinteinen kohta pysäyttää lämmittäminen. Kun mäskiä on lämmitetty tarpeeksi, siirrä kattila pois levyltä. Tämän jälkeen siirrytään kuurnaamiseen.

Lämmityksen aikana sekoittaminen on äärimmäisen tärkeää. Kuvassa myös lämmityksestä syntynyt pinnalle noussut vaahto

Kuurnaus

Kuurnan valmistelu

Kuurnaamisen olennaisimmat seikat ovat vierteen suodatus ja sahdin maustaminen. Vierteen suodatus tapahtuu niin itse kuurnan ritilällä sekä vierrettä takaisin kaatamalla mäskin päälle kuurnaan. Tällöin mäski itsessään suodattaa turhat jauhot ja pienet partikkelit pois vierteestä. Maustaminen tapahtuu kuurnan ritilälle asetettavilla mausteilla kuten katajalla, katajanmarjoilla sekä humalilla.

Kuurnaus alkaa kuurnan valmistelulla, joka on syytä aloittaa jo hyvissä ajoin ettei mäskäyksen aikana tule kiire. Pese aluksi kuurna huolellisesti. Pesun jälkeen aseta mausteet kuurnan päälle.

Valmisteltu kuurna

Kun kuurna sekä mäski on valmis, on aika siirtyä sahdin valmistuksen parhaaseen sekä mystisimpään osuuteen eli kuurnaukseen. Aseta eräkokoa suurempi astia kuurnan vierteen ulostulon alapuolelle. Tähän astiaan kerätään sahtivierre eli käyttämistä ja kypsytystä vaille valmis sahti. Muista pestä astia huolellisesti.

 

Huuhteluvedet kannattaa laittaa lämpeämään ajoissa. Kauhan "pastörointi" huuhteluvedessä on myös kätevää.

Lisäksi ennen mäskin kauhomista kuurnaan on hyvä laittaa valmiiksi maltaiden huuhteluvedet jo lämpenemään, jotta kuurnauksen kesken ei tule kiire ja puuha pysyy nautinnollisena. Laita siis noin 5 litraa vettä lämpeämään maltaiden huuhtelua varten.

Nyt valmista mäskiä aletaan kauhomaan kuurnaan. Kauho noin puolet mäskistä kuurnaan ja avaa vierteen ulostulo. Hanallinen kuurna on erittäin kätevä tässä vaiheessa. Tämän jälkeen kauho loputkin mäskit kuurnaan.

Perinteisesti kuurnattu sahti on aito artesaaniolut

Kuurnauksessa on hyvin tärkeää kierrättää vierrettä takaisin kuurnaan mäskin päälle kunnes vierre “kirkastuu”. Näin sahtia saadaan suodatettua ja sen seasta saadaan pois turhat pienet mallaspartikkelit. Valuta siis vierrettä astiaan tai kuppaan ja kaada vierrettä takaisin kuurnaan mäskin päälle kunnes se muuttuu kirkkaammaksi.

Mäski lapattuna kuurnaan. Mäskiä ei ole syytä tasoitella liikoja.

Maltaiden huuhtelu alkaa kun mäskistä irronnut vierre alkaa olla valunut. Nyt siis kaadetaan lähes kiehuvaa (90 asteista) vettä pikkuhiljaa maltaiden päälle kuurnaan kunnes haluttu eräkoko on valunut astiaan.

 

Huuhteluvettä pitää kaataa rauhallisesti, hitaasti ja tasaisesti mallaspedin päälle

Huuhtelun ja valumisen aikana pese ja desinfioi mäskäyksessä käytetty Kettletor huolellisesti. Lisäksi irroita mäskäyksessä käytetty neopreenitakki. Tämän jälkeen aseta Kettletor kuurnan ulostulon alapuolelle ja kaada kerätty vierre sinne.


Huuhteluvesien valutuksen aikana ehtii helposti pestä ja valmistella Kettletorin sahdin käyttämistä varten

Maltaiden huuhtelun loppupuolella kannattaa olla todella tarkka sen suhteen ettei käytä liikaa vettä maltaiden huuhteluun. Loppu vierre valuu yleensä todella hitaasti ja liika vesi tekee sahdista helposti liian laihaa. Kun haluttu määrä vierretä on kasassa, siirrytään jäähdyttämiseen sekä hiivaamiseen.

Jäähdytys ja hiivaus

Jäähdytyksen tarkoitus on saattaa vierre niihin lämpötiloihin joissa hiiva pystyy alkaa tekemään tehtäväänsä, eli muuttamaan maltaista irronneita sokereita alkoholiksi ja tuottamaan erilaisia aromeita sahtiin.

Jäähdytyksen voi tehdä “No-Chill”-menetelmällä, jolloin vierrettä ei erikseen jäähdytetä vaan sen annetaan rauhassa viilentyä oikeaan hiivauslämpötilaan. Siirrä siis vierre viileimpään mahdolliseen tilaan asunnossasi ja odota kunnes se on noin 20 asteista.

Toki mikäli mahdollista, on aina parempi käyttää erillisiä jäähdytysvälineitä ja -menetelmiä kuten vesihaude tai erillinen vierteenjäähdytin. Nopeimpaan lopputulokseen pääsee virittämällä nämä jäähdyttämään jo vierteen valuessa kuurnasta.

Tässä vaiheessa on myös aiheellista mitata vierteen ominaispaino, jotta lopullinen alkoholiprosentti saadaan myöhemmin laskettua. Ota siis näyte vierrettä käymisastiasta ja mittaa sen ominaispaino. Hanallinen käymisastia on tässä vaiheessa erittäin kätevä kuten myös myöhemmissä mittauksissa.

Ominaispainoksi saatiin 1.094. Kunnollista tavaraa siis tulossa. Tätä lukua käytetään myöhemmin alkoholiprosentin mittaamiseen, joten laita luku johonkin luotettavaan paikkaan ylös.

Kun sahti on saavuttanut sopivan hiivauslämmön, ota puhtaalla veitsellä 10g (1g per 1L sahtia) Suomen Hiivaa ja laita se vierteen sekaan. Tämän jälkeen laita käymisastian kansi kiinni ja aseta vesilukko paikoilleen. Itse käytän vesilukossa nesteenä Star Sania, jotta se on mahdollisimman hygieeninen käymisen aikana.

Suomen Hiiva hoitaa hommaa enimmäkseen tästä eteenpäin.
Kettletorin lämpömittarista on helppo seurata lämpötilaa eri valmistuksen vaiheissa
Ja kohta vesilukko napsuu...

Käyminen

Hiivauksen jälkeen anna sahdin käydä rauhassa 20-22 asteessa 1-2 vuorokautta. Tämän jälkeen siirrä sahti jääkaappikylmään (4-6 astetta) viikoksi. Se kuinka pitkään annat sahdin käydä huoneenlämmössä vaikuttaa siihen, kuinka kuivaa siitä tulee. Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa:

  • 1 päivä: Todella makea
  • 1,5 päivää: Makea
  • 2: Puolimakea
Suositus: Aloita esimerkiksi 1,5 päivällä ja säädä haluamaasi suuntaan.

Astiointi

Kun sahtia on ollut kylmässä viikon, siirretään se hanan ja letkun avulla tarpeen mukaisiin tarjoiluastioihin kypsymään. Plastexin astiat toimii aina. Muista pestä ja desinfioida hana, letku sekä tarjoiluastiat

 

Kettletorin avulla sahdin siirto toiseen astiaan on vaivatonta.

Sahtia kypsytettiin vielä Plastexin astiassa 10 päivää ennen nauttimista. Kypsytyksen tarkoitus on kirkastaa sahtia sekä kehittää lopullisia makuja ilman sen suurempaa hiivapetiä astian pohjalla. Yleensä sahti on käynyt jo hyvin loppuun tässä vaiheessa mutta välillä kannattaa käydä tarkkailemassa, ettei astian sisään ole kertynyt liiallista painetta. Painetta voi vapauttaa korkkia hieman löysäämällä. Pieni paineen kertyminen on mielestäni vain hyvästä, sillä se saa sahtiin aikaan hieman hiilihappoja, jotka parantavat makua sekä leikkaavat makeutta.

Ennen nauttimista on hyvä mitata ominaispaino. Tässä vaiheessa saat siis tietää mikä on sahdin alkoholiprosentti. Tähän apuna voit käyttää netistä löytyviä laskureita: https://www.brewersfriend.com/abv-calculator/

Tämän sahdin alkuominaispaino (OG) oli 1.094. Loppuominaispaino (FG) oli 1.033. Täten alkoholiprosentiksi tuli 8.01%.

Muista säilyttää sahti aina kylmässä! Sahti säilyy parhaassa iskussa noin 4 viikkoa.

Plastexin hanallisesta astiasta tarjoilu on helppoa

Maistelu

Oman sahdin maistelu, se fiilis joka vie aina ajatukset muinaiseen maailmaan sekä hedonismin alkulähteille. Loppuominaispaino (OG) 1.033 maistuu todella miellyttävän makealle, jopa karamelliselle. Tumma ruismallas tukee loistavasti sahtimaltaan aromia. Kataja tulee esille mutta ei liikaa. Hiivan tuottamat aromit ovat jääneet taka-alalle mutta pientä banaanin ja neilikan makua löytyy sahtia maistellessa. Kypsytys suljetussa astiassa on kerännyt todella kevyet hiilihapot juomaan, jotka leikkaavat makeutta ja parantavat juotavuutta. Toimisi loistavasti tuhdin ruoan kuten grilliruoan kanssa. Toisekseen loistava jälkiruokana tai ihan sellaisenaan juotavana.

Oiva perinteinen sahdin maku. Tällä reseptillä onnistut.

Loppusanat

Valmistusprosessien suhteen on todella mahtava pitää kiinni perinteistä kun ne ovat mukavia ja saa olon tuntumaan hyvältä tehdessä. Toivottavasti tästä reseptistä on apua sahdinvalmistuksen aloittamiseen. Toisekseen toivottavasti se myös sisältää jotain uutta myös jo kokeneemmille sahdin valmistajille.

Sahdin valmistaminen on pirun siistiä perinteisellä kuurnalla ja se tekee mielestäni koko hommasta parasta. Nyt sinullakin on mahdollisuus aloittaa tämä jalo harrastus helposti meidän avulla modernisti perinteitä kunnioittavalla otteella.

Linkki kauppaan alapuolella.

kuurnia.com/kauppa

Kiitos, että luit reseptin, mikäli sinulla on kommentoitavaa niin laita kommenttia ihmeessä alapuolelle tai ota yhteyttä. Lisäksi muista laittaa uutiskirjettä ja meidän somea seurantaan. Lisää tuotteita, uutisia sekä reseptejä on tulossa!

Sahdin täyteistä vuotta kaikille!

Julkaistu Jätä kommentti

Haastattelussa Jenni Lares – Suomalaisen oluen historiaa – Osa 2

Sahdin historiaa

Sahdin valmistuksen aloittaminen on Jennin mukaan enimmäkseen terminologinen kysymys. Sahti-nimi on yleistynyt vasta 1800-luvulla ja aikaisemmin sana on lähinnä ollut vain paikallinen murresana oluelle. Varsinkin länsi-Suomessa sahdilla on tarkoitettu laihaa, arkista kaljaa. 1800-luvulla Sinebrychoff aloitti oluen valmistuksen teollisella tasolla ja sahti vakiintui tarkoittamaan myös maaseudulla valmistettua olutta. 1800-luvun lopulta lähtien sahdista puhuttaessa alettiin tarkoittaa kotivalmisteista, vahvaa pitojuomaa, jota nautittiin juhlissa. Täten voidaan todeta, että sahtia on valmistettu hyvin pitkään mutta vain eri nimillä suomalaisessa oluen historiassa sillä kaikki vahvat oluet ovat olleet sahdin kaltaisia. Näiden kaikkien vaiheiden jälkeen sana “sahti” on vakiintunut tarkoittamaan sitä mitä se on nykyjään: Oma olut-tyyli omalla profiilillaan, jonka valmistuksessa ja maussa on paikallisia eroavaisuuksia.

Missä päin Suomea sahtia valmistettiin?

Mikäli edellisen kappaleen perusteella vedetään mutkat suoraksi ja todetaan, että kaikki vahva pitojuoma on ollut sahtia ja täysin selkeää eroa ei oltu tehty sen ja muun oluen välille, niin sahtia on valmistettu ympäri Suomea hyvin pitkään, oluen valmistuksen alkuajoista saakka. Varsinainen sahtiperinne vakiintui 1800-luvulla tietyille sahtialueille teollisen oluen tuotannon alettua: Pääasiallisesti Satakuntaan ja Hämeeseen. Teollisesti tuotetun oluen suosio vain kasvoi Suomessa 1900-luvulla sillä se oli edullista ja siihen maailman aikaan teollisesti tuotettuja tuotteita alettiin pitämään poikkeuksetta parempina kuin kotona valmistettuja. Varsinkin kaupunki alueilla tilan puute sekä pitkät työvuorot päivätöissä eivät tehneet kotona oluen valmistusta yhtään helpommaksi. Lisäksi 1900-luvun alkupuolella viinit saapuivat Suomeen aikaisempaa laajemmin, joka oli omiaan nakertamaan varsinkin kotona valmistetun oluen arvostusta. Sahtiperinne on näiden aikojen jälkeen säilynyt sahtialueilla mutta myös muualla Suomessa on perinnettä pidetty yllä.

Kuurnan historiaa

Voidaan arvioida, että kuurna on keksintönä yhtä vanha kuin nykyaikaista mäskäys ja siivilöinti prosessia muistuttava tapa tehdä olutta. Toisin sanoen voidaan todeta, että kun on tehty olutta mäskistä vierre siivilöiden, on todennäköisesti käytetty kuurnaa tai sitä muistuttavaa esinettä siihen tarkoitukseen. Täten kuurnia on ollut olemassa jo hyvin pitkään mutta tarkkaa ikää ja sen alkuperää esineenä on tämän hetkisen tiedon valossa mahdoton arvioida. 

Meidän vieläkin tuntemamme ja mieltämämme mallinen kuurna voi olla yksi varhaisimmista siivilöinti välineistä Suomessa. Tämän lisäksi Suomen alueella siivilöintiin (kuurnaamiseen) on käytetty myös puunpaloista koottua, niin sanottua kimpiastiaa tai reiällistä tynnyriä, jossa on olkia astian pohjalla. Nämä kaikki kuurnaamiseen tarkoitetut astiat valmistettiin helposti koverrettavasta puusta ja näiden kaltaisia puisia kuurnia käytetään vielä tänäkin päivänä innokkaimpien harrastajien toimesta.

Näkemyksiä sahdin nykytilasta ja tulevaisuudesta

Jennin mukaan tilanne sahdin ja sahtikulttuurin säilymisen kannalta näyttää hyvältä. Aikaisempien sukupolvien käsitykset ja kuvat sahdista alkavat väistymään ja arvostus juomaa kohtaan on selvästi muutoksessa. Sahdin “vanhaan maineeseen” on todennäköisesti vaikuttanut huonot kokemukset heikosti tehdystä erästä ja sen “vaikeahko makuprofiili”. Myös yleinen arvostus itsetehtyjä ruokia ja juomia kohtaan on selvästi ollut muutoksessa ja tämä on omiaan lisäämään samalla myös kotona tehdyn sahdin positiivista asemaa ihmisten silmissä. Tämä on myös toisaalta on huolestuttavaa, sillä trendit tulee ja menee ja ei ole varmaa miten ihmiset näkevät kotoilun, käsityön ja oluen panemisen esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Toisinsanoen Jenni vertaa kotioluen nousua trendinä hieman “neulontabuumiin” ja hapanjuurileivontaan, jotka ovat todella suuressa nosteessa mutta toisaalta ne voivat myös alkaa ilmiöinä vähentymään yhtä nopeasti kuin ovat yleistyneet.

Kuurnialta helposti kunnon kuurna sahdin valmistamiseen

Onneksi meillä on Suomessa todella paljon ihmisiä, jotka vaalivat tätä vanhaa jaloa perinnettä ja juomaa. Ilman tehtyä työtä ja sahdin arvostusta se olisi todennäköisesti jo erittäin harvinainen olut-tyyli. Myös Kuurnia haluaa kantaa kortensa kekoon tuottamalla ensiluokkaisia sahdin valmistusvälineitä kotioluen valmistajille. Mikäli haluat tehdä kotonasi tätä suomalaista perinne olutta aidoilla välineillä, on sinulla nyt mahdollisuus ostaa oma kuurnasi meiltä ja aloittaa sahdinpano niillä. Siirry kauppaan tästä: kuurnia.com/kauppa

Julkaistu Jätä kommentti

Haastattelussa Jenni Lares – Suomalaisen oluen historiaa – Osa 1

Jenni Lares on historian tutkija Tampereen yliopistosta, jolla on akateemista taustaa Suomen olutkulttuurin historiaan liittyen. Hän on kirjoittanut väitöskirjansa 1600-luvun juomakulttuurista sekä gradunsa 1500-luvun juomakulttuurista. Näihin ajanjaksoihin erikoistumisen lisäksi hänellä on asiantuntemusta myös myöhemmiltä ajoilta sekä hänellä on nyt käynnissä tutkimushanke liittyen mm. kestikievareihin. Kiinnostus arjen historiaa ja ihmisten välisiin suhteisiin sytytti hänet sekä hänen intohimon näitä aiheita kohtaan.

Käymämme keskustelu oli erittäin mielenkiintoinen ja Kuurnialla on todella suuri ilo aloittaa hänen kanssaan asiantuntija haastatteluiden blogi-sarja, jossa on tavoitteena kerätä tietoa sahdista ja sahtikulttuurista sekä levittää tätä seuraajillemme.

Suomalaisen oluen historiaa

Suomessa oluen valmistamisen alkamisesta puhutaan tuhansista vuosista. Todennäköisesti valmistaminen on alkanut myöhäisellä kivikaudella noin 5000 vuotta sitten. Tämä arvio perustuu ensimmäisten viljalöytöjen analysointiin. Olutta on siis valmistettu niin pitkään Suomessa kun on maata viljelty. Alkoholipitoisia juomia on kuitenkin valmistettu jopa ennen sitä esimerkiksi muinaisen siiderin muodossa, joka on syntynyt marjojen spontaanista käymisestä. Toisinsanoen tärkeintä on ollut vain saada sokeri käymään ja sitä nauttimalla niin sanotusti pieni humalan tunne. Hauskana faktana todettakoon, että myös eläimillä kuten linnuilla ja norsuilla on taipumusta samanlaiseen käytökseen. Eli spontaanisti käyneet marjat maistuvat niillekin oikein mukavasti.

Olut on sen valmistuksen alusta lähtien näkynyt ihmisten arjessa sekä elämässä. Esimerkiksi on löydetty pronssikauden aikaisia paikkoja, joissa on tehty tuhansia litroja olutta sosiaalista kanssakäymistä sekä erilaisia rituaaleja varten. Toisinsanoen olut on ollut läpi historiansa nimenomaan sosiaalinen juoma, jota se on myös tänä päivänä. 

Keskiajalle tullessa oluesta tuli yleinen arkijuoma jota käytettiin kodeissa päivittäin. Päivittäin juodun oluen alkoholipitoisuutta on erittäin vaikea arvioida. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä. Muunmuassa mallastetun viljan laatu vaihteli ja tämän takia siitä irtoavan sokerin määrä on myös heitellyt todella paljon. Myös mäskäysprosessi ei ole ollut sen aikaisen laitteiston sekä prosessitarkkuuden takia kovinkaan ennustettava. Kuitenkin voidaan todeta, että arjessa juotiin aina alkoholipitoisuudeltaan kevyempää olutta ja juhlassa tiukempaa. Jennin arvion mukaan alkoholipitoisuus oluessa vaihteli kahden ja kymmenen prosentin välillä.

Minkälaista olutta Suomessa juotiin?

Ensimmäiset löytyneet (tai säilyneet) reseptit sijoittuvat Suomessa 1500-luvulle. Nämä reseptit olivat Ruotsin kruunun alaisia ja täten ohjeistettuja määrien ja luokkien suhteen. Sukupuolella ei ollut tarjotuissa määrissä vaikutusta vaan ainoa vaikuttava tekijä oli ajan hengen mukaisesti luokka, johon henkilö kuului. 

Ruotsin kruunun alaiset oluet Suomessa:

1. Herrain olut (Vahvin olut hienostolle, vahvuus arviolta keskioluen luokkaa)
2. Voudin olut (Toiseksi vahvin olut)
3. Asemiehenolut (Myös Soininolut tai ruotsalaisittain Svenneöl; mieto olut sotaväelle)
4. Kalja (Arkijuoma)
5.Jälkikalja/Perakko (Mäskäysprosessin päätteeksi jäljelle jääneestä mäskistä valmistettu todella mieto olut)

Vanhoissa resepteissä mainitaan vain maltaiden suhde veteen eli viljalajia ei ole täsmennetty. Kuitenkin yleisemmin käytetty vilja on ollut hyvin todennäköisesti tänäkin päivänä yleisimmin käytetty ohra. Paikallisesti valmistettujen oluiden lisäksi Suomessa juotiin myös tuontiolutta jonkin verran, mutta kuitenkin vain kaupungeissa, ja eritoten Turussa, joka oli silloin Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki. Nämä oluet olivat yleisesti vahvempia ja hienompia kuin kotimaassa valmistetut.

Katso alta Suomen kansallismuseon video, jossa Jenni Lares kertoo keskiaikaisesta oluenpanosta.

Tämä oli ensimmäinen Kuurnian tuottama asiantuntijahaastattelu blogiteksti. Tulemme kirjoittamaan näitä jatkossa lisää mm. muiden asiantuntijoiden, panimoväen ja sahdin panijoiden kanssa. Mikäli haluat jatkossa Kuurnian uutiset, vinkit ja reseptit suoraan sähköpostiisi, laita ihmeessä meidän uutiskirjeemme sivun alaosasta tilaukseen ja muista seurata meitä sosiaalisessa mediassa. Kiitos ajastasi.