Haastattelussa Jenni Lares – Suomalaisen oluen historiaa – Osa 1

Kuurnian Juho kävi 19.4.2022 kevään ensimmäisenä lämpimän tuntuisena päivänä Jenni Lareksen kanssa oluella Tampereen Oluthuoneella keskustelemassa suomalaisen oluen historiasta. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja sillä on hyvin paljon tekemistä sen kanssa mitä suomalainen olut- ja sahtikulttuuri on vielä tänäkin päivänä.

Jenni Lares on historian tutkija Tampereen yliopistosta, jolla on akateemista taustaa Suomen olutkulttuurin historiaan liittyen. Hän on kirjoittanut väitöskirjansa 1600-luvun juomakulttuurista sekä gradunsa 1500-luvun juomakulttuurista. Näihin ajanjaksoihin erikoistumisen lisäksi hänellä on asiantuntemusta myös myöhemmiltä ajoilta sekä hänellä on nyt käynnissä tutkimushanke liittyen mm. kestikievareihin. Kiinnostus arjen historiaa ja ihmisten välisiin suhteisiin sytytti hänet sekä hänen intohimon näitä aiheita kohtaan.

Käymämme keskustelu oli erittäin mielenkiintoinen ja Kuurnialla on todella suuri ilo aloittaa hänen kanssaan asiantuntija haastatteluiden blogi-sarja, jossa on tavoitteena kerätä tietoa sahdista ja sahtikulttuurista sekä levittää tätä seuraajillemme.

Suomalaisen oluen historiaa

Suomessa oluen valmistamisen alkamisesta puhutaan tuhansista vuosista. Todennäköisesti valmistaminen on alkanut myöhäisellä kivikaudella noin 5000 vuotta sitten. Tämä arvio perustuu ensimmäisten viljalöytöjen analysointiin. Olutta on siis valmistettu niin pitkään Suomessa kun on maata viljelty. Alkoholipitoisia juomia on kuitenkin valmistettu jopa ennen sitä esimerkiksi muinaisen siiderin muodossa, joka on syntynyt marjojen spontaanista käymisestä. Toisinsanoen tärkeintä on ollut vain saada sokeri käymään ja sitä nauttimalla niin sanotusti pieni humalan tunne. Hauskana faktana todettakoon, että myös eläimillä kuten linnuilla ja norsuilla on taipumusta samanlaiseen käytökseen. Eli spontaanisti käyneet marjat maistuvat niillekin oikein mukavasti.

Olut on sen valmistuksen alusta lähtien näkynyt ihmisten arjessa sekä elämässä. Esimerkiksi on löydetty pronssikauden aikaisia paikkoja, joissa on tehty tuhansia litroja olutta sosiaalista kanssakäymistä sekä erilaisia rituaaleja varten. Toisinsanoen olut on ollut läpi historiansa nimenomaan sosiaalinen juoma, jota se on myös tänä päivänä. 

Keskiajalle tullessa oluesta tuli yleinen arkijuoma jota käytettiin kodeissa päivittäin. Päivittäin juodun oluen alkoholipitoisuutta on erittäin vaikea arvioida. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä. Muunmuassa mallastetun viljan laatu vaihteli ja tämän takia siitä irtoavan sokerin määrä on myös heitellyt todella paljon. Myös mäskäysprosessi ei ole ollut sen aikaisen laitteiston sekä prosessitarkkuuden takia kovinkaan ennustettava. Kuitenkin voidaan todeta, että arjessa juotiin aina alkoholipitoisuudeltaan kevyempää olutta ja juhlassa tiukempaa. Jennin arvion mukaan alkoholipitoisuus oluessa vaihteli kahden ja kymmenen prosentin välillä.

Minkälaista olutta Suomessa juotiin?

Ensimmäiset löytyneet (tai säilyneet) reseptit sijoittuvat Suomessa 1500-luvulle. Nämä reseptit olivat Ruotsin kruunun alaisia ja täten ohjeistettuja määrien ja luokkien suhteen. Sukupuolella ei ollut tarjotuissa määrissä vaikutusta vaan ainoa vaikuttava tekijä oli ajan hengen mukaisesti luokka, johon henkilö kuului. 

Ruotsin kruunun alaiset oluet Suomessa:

1. Herrain olut (Vahvin olut hienostolle, vahvuus arviolta keskioluen luokkaa)
2. Voudin olut (Toiseksi vahvin olut)
3. Asemiehenolut (Myös Soininolut tai ruotsalaisittain Svenneöl; mieto olut sotaväelle)
4. Kalja (Arkijuoma)
5.Jälkikalja/Perakko (Mäskäysprosessin päätteeksi jäljelle jääneestä mäskistä valmistettu todella mieto olut)

Vanhoissa resepteissä mainitaan vain maltaiden suhde veteen eli viljalajia ei ole täsmennetty. Kuitenkin yleisemmin käytetty vilja on ollut hyvin todennäköisesti tänäkin päivänä yleisimmin käytetty ohra. Paikallisesti valmistettujen oluiden lisäksi Suomessa juotiin myös tuontiolutta jonkin verran, mutta kuitenkin vain kaupungeissa, ja eritoten Turussa, joka oli silloin Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki. Nämä oluet olivat yleisesti vahvempia ja hienompia kuin kotimaassa valmistetut.

Katso alta Suomen kansallismuseon video, jossa Jenni Lares kertoo keskiaikaisesta oluenpanosta.

Tämä oli ensimmäinen Kuurnian tuottama asiantuntijahaastattelu blogiteksti. Tulemme kirjoittamaan näitä jatkossa lisää mm. muiden asiantuntijoiden, panimoväen ja sahdin panijoiden kanssa. Mikäli haluat jatkossa Kuurnian uutiset, vinkit ja reseptit suoraan sähköpostiisi, laita ihmeessä meidän uutiskirjeemme sivun alaosasta tilaukseen ja muista seurata meitä sosiaalisessa mediassa. Kiitos ajastasi.

Lähetä ilmoitus
0 Kommenttia
Palautteet
Katso kaikki kommentit

Sisältö

[]