ILMAINEN TOIMITUS YLI 100€ TILAUKSIIN

Haastattelussa Jenni Lares – Suomalaisen oluen historiaa – Osa 2

Jenni Lareksen haastattelun ensimmäisessä osassa käsittelimme suomalaisen oluen historiaa pikakelauksella myöhäiseltä kivikaudelta keskiajalle. Osassa 2 tarkastelemme tarkemmin sahdin historiaa sekä myös hieman tätä päivää ja tulevaisuuden kuvaa

Sahdin historiaa

Sahdin valmistuksen aloittaminen on Jennin mukaan enimmäkseen terminologinen kysymys. Sahti-nimi on yleistynyt vasta 1800-luvulla ja aikaisemmin sana on lähinnä ollut vain paikallinen murresana oluelle. Varsinkin länsi-Suomessa sahdilla on tarkoitettu laihaa, arkista kaljaa. 1800-luvulla Sinebrychoff aloitti oluen valmistuksen teollisella tasolla ja sahti vakiintui tarkoittamaan myös maaseudulla valmistettua olutta. 1800-luvun lopulta lähtien sahdista puhuttaessa alettiin tarkoittaa kotivalmisteista, vahvaa pitojuomaa, jota nautittiin juhlissa. Täten voidaan todeta, että sahtia on valmistettu hyvin pitkään mutta vain eri nimillä suomalaisessa oluen historiassa sillä kaikki vahvat oluet ovat olleet sahdin kaltaisia. Näiden kaikkien vaiheiden jälkeen sana “sahti” on vakiintunut tarkoittamaan sitä mitä se on nykyjään: Oma olut-tyyli omalla profiilillaan, jonka valmistuksessa ja maussa on paikallisia eroavaisuuksia.

Missä päin Suomea sahtia valmistettiin?

Mikäli edellisen kappaleen perusteella vedetään mutkat suoraksi ja todetaan, että kaikki vahva pitojuoma on ollut sahtia ja täysin selkeää eroa ei oltu tehty sen ja muun oluen välille, niin sahtia on valmistettu ympäri Suomea hyvin pitkään, oluen valmistuksen alkuajoista saakka. Varsinainen sahtiperinne vakiintui 1800-luvulla tietyille sahtialueille teollisen oluen tuotannon alettua: Pääasiallisesti Satakuntaan ja Hämeeseen. Teollisesti tuotetun oluen suosio vain kasvoi Suomessa 1900-luvulla sillä se oli edullista ja siihen maailman aikaan teollisesti tuotettuja tuotteita alettiin pitämään poikkeuksetta parempina kuin kotona valmistettuja. Varsinkin kaupunki alueilla tilan puute sekä pitkät työvuorot päivätöissä eivät tehneet kotona oluen valmistusta yhtään helpommaksi. Lisäksi 1900-luvun alkupuolella viinit saapuivat Suomeen aikaisempaa laajemmin, joka oli omiaan nakertamaan varsinkin kotona valmistetun oluen arvostusta. Sahtiperinne on näiden aikojen jälkeen säilynyt sahtialueilla mutta myös muualla Suomessa on perinnettä pidetty yllä.

Kuurnan historiaa

Voidaan arvioida, että kuurna on keksintönä yhtä vanha kuin nykyaikaista mäskäys ja siivilöinti prosessia muistuttava tapa tehdä olutta. Toisin sanoen voidaan todeta, että kun on tehty olutta mäskistä vierre siivilöiden, on todennäköisesti käytetty kuurnaa tai sitä muistuttavaa esinettä siihen tarkoitukseen. Täten kuurnia on ollut olemassa jo hyvin pitkään mutta tarkkaa ikää ja sen alkuperää esineenä on tämän hetkisen tiedon valossa mahdoton arvioida. 

Meidän vieläkin tuntemamme ja mieltämämme mallinen kuurna voi olla yksi varhaisimmista siivilöinti välineistä Suomessa. Tämän lisäksi Suomen alueella siivilöintiin (kuurnaamiseen) on käytetty myös puunpaloista koottua, niin sanottua kimpiastiaa tai reiällistä tynnyriä, jossa on olkia astian pohjalla. Nämä kaikki kuurnaamiseen tarkoitetut astiat valmistettiin helposti koverrettavasta puusta ja näiden kaltaisia puisia kuurnia käytetään vielä tänäkin päivänä innokkaimpien harrastajien toimesta.

Näkemyksiä sahdin nykytilasta ja tulevaisuudesta

Jennin mukaan tilanne sahdin ja sahtikulttuurin säilymisen kannalta näyttää hyvältä. Aikaisempien sukupolvien käsitykset ja kuvat sahdista alkavat väistymään ja arvostus juomaa kohtaan on selvästi muutoksessa. Sahdin “vanhaan maineeseen” on todennäköisesti vaikuttanut huonot kokemukset heikosti tehdystä erästä ja sen “vaikeahko makuprofiili”. Myös yleinen arvostus itsetehtyjä ruokia ja juomia kohtaan on selvästi ollut muutoksessa ja tämä on omiaan lisäämään samalla myös kotona tehdyn sahdin positiivista asemaa ihmisten silmissä. Tämä on myös toisaalta on huolestuttavaa, sillä trendit tulee ja menee ja ei ole varmaa miten ihmiset näkevät kotoilun, käsityön ja oluen panemisen esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Toisinsanoen Jenni vertaa kotioluen nousua trendinä hieman “neulontabuumiin” ja hapanjuurileivontaan, jotka ovat todella suuressa nosteessa mutta toisaalta ne voivat myös alkaa ilmiöinä vähentymään yhtä nopeasti kuin ovat yleistyneet.

Kuurnialta helposti kunnon kuurna sahdin valmistamiseen

Onneksi meillä on Suomessa todella paljon ihmisiä, jotka vaalivat tätä vanhaa jaloa perinnettä ja juomaa. Ilman tehtyä työtä ja sahdin arvostusta se olisi todennäköisesti jo erittäin harvinainen olut-tyyli. Myös Kuurnia haluaa kantaa kortensa kekoon tuottamalla ensiluokkaisia sahdin valmistusvälineitä kotioluen valmistajille. Mikäli haluat tehdä kotonasi tätä suomalaista perinne olutta aidoilla välineillä, on sinulla nyt mahdollisuus ostaa oma kuurnasi meiltä ja aloittaa sahdinpano niillä. Siirry kauppaan tästä: kuurnia.com/kauppa

Lähetä ilmoitus
0 Kommenttia
Palautteet
Katso kaikki kommentit

Sisältö

[]